Nuorten mielenterveyden haasteet

Tuleeko nuori todella kuulluksi?

Nuoruuteen kuuluu paljon muutoksia. Nuori itsenäistyy, rakentaa omaa identiteettiään ja pohtii muiden joukossa omaa paikkaansa. Samalla paineita voi tulla esimerkiksi ihmissuhteista, omasta pärjäämisestä, opiskelusta ja tulevaisuudesta. Kaikki vaikeat tunteet eivät tarkoita mielenterveyden ongelmia, mutta pitkittyessään kuormitus voi alkaa vaikuttaa arjessa selviytymiseen ja nuoren hyvinvointiin.

Nuorten mielenterveyden haasteista puhutaan paljon, eikä syyttä. THL:n Kouluterveyskysely antaa tietoa nuorten hyvinvoinnista ja psyykkisestä oireilusta. Tulosten mukaan  8.-9.- luokkalaisista tytöistä  34% ja pojista 9% oli kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. 78% nuorista kuitenkin koki terveydentilansa melko tai erittäin hyväksi. Tilastojen taakse kätkeytyy kuitenkin erilaisia elämäntilanteita ja yksittäisiä nuoria. Mielenterveyteen vaikuttavat monet eri tekijät eikä nuoren pahoinvointia voida selittää vain yhdellä asialla.

MIELI ry:n mukaan mielenterveyttä suojaavat mm. hyväksytyksi tuleminen, myönteiset ihmissuhteet, osallisuus ja vaikuttaminen, sosiaalinen tuki sekä mahdollisuus tulla kuulluksi (MIELI ry 2026a). Mielestäni juuri siksi nuorten mielenterveyden tukeminen ei voi tarkoittaa vain sitä, että apua tarjotaan vasta siinä vaiheessa, kun ongelmat ovat jo kasvaneet suuriksi.

Nuori pitäisi kohdata EHDOTTOMASTI ennen kuin ongelmat kasvavat

Nuoren ympärillä on usein useita aikuisia: kotona, harrastuksissa, koulussa ja erilaisissa palveluissa. Eli ihan tavallisissa kohtaamisissa voidaan jo huomata, jos nuori esimerkiksi vetäytyy muista, hänen mielialansa muuttuu tai arjen asioiden hoitaminen alkaa vaikeutua.

Sosiaalialan työssä pidän itse tärkeänä sitä, ettei nuorta nähdä vain hänen ongelmiensa kautta. Nuorella pitäisi olla mahdollisuus kertoa, millaista tukea hän kokee tarvitsevansa ja mikä hänen elämässään on tärkeää. MIELI ry nostaa nuorten mielenterveyden vahvistamisessa esiin muun muassa läsnäolon, yksilöllisen kohtaamisen, kannustamisen ja nuoren vahvuuksien tunnistamisen (MIELI ry 2026b).

Nuorten mielenterveyden tukemisessa ei siis ole kyse vain ongelmien tunnistamisesta tai niiden hoitamisesta. Kyse on myös tavallisesta arjesta, turvallisista ihmissuhteista ja kokemuksesta, että tulee nähdyksi ja kuulluksi.

Ehkä nuorten mielenterveyden kohdalla meidän pitäisi kysyä useammin ”Kokeeko nuori tulevansa nähdyksi ja kuulluksi omassa arjessaan?”



Lähteet

MIELI Suomen Mielenterveys ry. 2026a. Mielenterveyden suoja- ja riskitekijät. Viitattu 4.10.2026. https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/mita-mielenterveys-on/suojatekijat-vahvistavat-riskitekijat-heikentavat-mielenterveytta

MIELI Suomen Mielenterveys ry. 2026b. Nuorten mielenterveyden vahvistaminen nuorisotyössä. Viitattu 4.10.2026. https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/lapset-ja-nuoret/mielenterveys-nuorisotyossa/nuorten-mielenterveyden-vahvistaminen-nuorisotyossa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2025. Kouluterveyskysely 2025.

 

Maria P.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Elämää mielenterveyden ja päihteiden äärellä

Kuva
Kuva: Pixabay Tämä blogi on perustettu viiden sosionomi opiskelijan toimesta. Käsittelemme ilmiöitä sekä haasteita mielenterveyden ja päihteiden äärellä eri elämän tilanteissa. Tarkastelemme postauksissa sosiaalialalla kohdattavia hyvinvoinnin haasteita erityisesti ilmiön tai haasteen kohdanneen ihmisen osallisuuden näkökulmasta.  Kirjoitamme blogissamme eri ikäryhmien ja elämäntilanteiden kokemuksia. Maria käsittelee postauksissaan nuorten mielenterveyden haasteita, yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemuksia sekä keinoja vahvistaa nuorten osallisuutta. Oona puolestaan tarkastelee vanhemmuutta mielenterveyshaasteiden keskellä, päihteiden vaikutusta perheeseen sekä vertaistuen ja yhteisöllisyyden merkitystä vanhemmuudessa. Ainon blogipostauksien aihepiiri keskittyy asunnon merkitykseen mielenterveydelle sekä asunnottomuuden, syrjäytymisen ja päihteiden välisiin yhteyksiin. Ellen tuo esiin ikääntyneiden hyvinvointia tarkastelemalla ystävyyssuhteiden, harrastusten ja muistisairauksie...
Lue lisää

Kun pienen lapsen turva horjuu- Miten se näkyy arjessa ja osallisuudessa?

Kuva
Kiintymyssuhteet   Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen (2018 , 46 -47 ) kuvaa teoksessaan Kiintymyssuhteet elämänkaaressa, miten turvallinen kiintymyssuhde toimii lapsen sisäisenä turvaverkkona. Kun aikuinen vastaa lapsen hätään ennakoivasti ja lämpimästi, lapsi oppii luottamaan siihen, että maailma on turvallinen paikka ja apua on saatavilla.   Jos lapsen turva horjuu toistuvasti laiminlyönnin, arvaamattomuuden tai turvattomuuden takia, lapsen kehitys suuntautuu selviytymiseen. Varhaislapsuuden pitkittynyt stressitila vaikuttaa haitallisesti aivojen tunnesäätelyjärjestelmään ( Lehtola ym. 2016, 15 ). Lapsi, joka joutuu jatkuvasti olemaan varuillaan, ei kykene suuntaamaan energiaansa leikkiin tai sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Osallisuus vaikeutuu . L apsi saattaa vetäytyä ryhmästä tai reagoida tilanteisiin aggressiivisesti, mikä valitettavan usein johtaa siihen , että lapsi jää ryhmän ulkopuolelle.    Osallisuus rakentuu arjen pienissä hetkissä   Pienen lapsen ko...
Lue lisää