Elämää mielenterveyden ja päihteiden äärellä

Blogimme Elämää mielenterveyden ja päihteiden äärellä on tullut päätökseensä. Matkan aikana olemme tarkastelleet mielenterveyteen, päihteisiin, hyvinvointiin ja osallisuuteen liittyviä teemoja erilaisissa elämäntilanteissa ja eri ikävaiheissa. Kirjoituksissa olemme kulkeneet lapsuudesta nuoruuteen, vanhemmuuteen ja ikääntymiseen. Olemme käsitelleet muun muassa turvallista lapsuutta ja varhaista tukea, nuorten mielenterveyden haasteita, yksinäisyyttä ja osallisuutta, vanhemmuutta ja päihteiden vaikutuksia perheeseen sekä asumisen ja asunnottomuuden yhteyttä hyvinvointiin. Myös ihmissuhteet, harrastukset, vertaistuki ja yhteisöllisyys ovat olleet mukana blogimme aiheissa. Vaikka aiheemme ja näkökulmamme ovat olleet erilaisia, niitä on yhdistänyt ihmisen hyvinvoinnin ja osallisuuden tarkastelu. Eri elämäntilanteissa tuen tarpeet voivat näyttää hyvin erilaisilta, eikä osallisuuskaan tarkoita kaikille samaa asiaa. Sosiaalialan näkökulmasta tärkeää on ihmisen kohtaaminen hänen omassa el...

Päihteet ja asunnottomuus ovat usein toisiinsa liittyviä ongelmia, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi ihmisen elämään. Päihteiden käyttö voi vaikeuttaa arjessa selviytymistä, heikentää taloudellista tilannetta sekä aiheuttaa ongelmia ihmissuhteissa ja työelämässä. Nämä vaikeudet voivat pahimmillaan johtaa asunnon menettämiseen. Toisaalta myös asunnottomuus voi lisätä päihteiden käyttöä, sillä yksinäisyys, turvattomuus ja henkinen kuormitus voivat saada ihmisen hakemaan päihteistä hetkellistä helpotusta. Päihteistä asunnottomaksi Ylen dokumenttisarjassa kerrotaan Midun elämäntilanteesta ja siitä, kuinka päihteiden käyttö vaikutti vähitellen hänen elämäänsä. Aluksi hän käytti päihteitä vain viikonloppuisin , mutta ajan myötä käyttö lisääntyi ja alkoi näkyä myös  hänen työelämässänsä . Lopulta Mid u menetti työpaikkansa. Päihteisiin kului rahaa, jolloin vuokranmaksu ja muut välttämättömät menot jäivät vähemmälle.  (Asunnottomat - Pitkä matka himaan 2024 . ). P äihteiden k...

  Lapsuus jättää jälkensä, mutta varhaislapsuudessa koettu turvattomuus ei ole lopulli sta . Ihmisen psyyke ja aivot ovat erityisesti varhaisvuosina joustavia ja muovautuvia. Varhaisella tu e lla ja turvallisilla ihmissuhteilla voimme tarjota lapselle korjaavia kokemuksia , jotka muuttavat hänen käsitystään itsestään ja muista ihmisistä.   Korjaavat kokemukset ja varhainen tuki osana lapsen kehitystä   Jari Sinkkonen (2018) ja Lea Pulkkinen (2012) painottavat molemmat teoksissaan sitä, että ihmisen kehityskulku on jatkuvasti vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Jos lapsen ensisijainen kiintymyssuhde on ollut turvaton tai perheen arjessa on kuormitustekijöitä – kuten taloudellisia vaikeuksia tai mielenterveyden haasteita –, varhaiskasvatuksen työntekijä, opettaja tai muu turvallinen aikuinen voi toimia niin sanottuna korjaavana kiintymyskohteena.    Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL 2023) aineistoissa muistutetaan, että perheiden tukeminen varhaisessa v...

Vanhemman ja perheen tuki V anhemman sairaus tai ongelmallinen päihteiden käyttö vaikuttaa aina koko perheeseen. Haasteiden kanssa kamppaileva vanhempi tarvitsee erityisesti hoitoa ja tukea. Sairastuneen vanhemman perhe tarvitsee myös yhtä lailla tukea. Sairaus koskettaa perheen lisäksi muita läheisiä muun muassa sairastuneen vanhempia, isovanhempia, sisaruksia ja ystäviäkin. Mielenterveys- päihdeongelmainen vanhempi ja tilanteeseen joutuneet läheiset tarvitsevat ymmärrystä eikä arvostelua tai syyllistämistä. Kun, oma mieli ei jaksa, sairastunut vanhempi voi yrittää selviytyä omineen leimatuksi tulemisen ja lapsen menettämisen pelossa. Vanhemman tulisi ymmärtää, että tuen tarve ei ole merkki heikkoudesta vaan päinvastoin. Se on merkki siitä, että sairastunut vanhempi kantaa vastuun siitä, että perhe pääsisi rakentamaan parempaa arkea. Sairastuneen läheisillä on 50 % riski sairastua masennukseen kuormittavan perhe tilanteen vuoksi. (Reinikainen 2025). Siksi olisikin tärkeää, että sairas...

Vanhempien päihteiden käyttö koskettaa montaa lasta Suomessa P äihderiippuvuus ei tarkoita pelkästään runsasta päihteiden käyttöä, vaan siihen liittyy usein vaikeus hallita käyttöä sen aiheuttamista haitoista huolimatta. Päihteet voivat alkaa hallita ihmisen arkea ja viedä aikaa perheeltä, ihmissuhteilta ja muilta tärkeiltä asioilta. (EHYT ry, ei pvm.). THL:n tekemässä rekisteritutkimuksessa selviää, että kaikista alaikäisistä jopa 8,7 prosenttia koskettaa toisen biologisen vanhemman tai molempien vakava päihdeongelma. Tutkimuksen mukaan ongelma on yleisimmin isällä kuin äidillä. Merkinnät rekisteritutkimuksessa liittyy suurimmaksi osaksi alkoholin käyttöön, ja loput jakautuvat huumeiden käyttöön sekä alkoholin ja huumeiden yhteiskäyttöön. Tällä hetkellä n. 42 000 lapsen vanhemmalla on vakava päihdeongelma. (Valtioneuvosto 2024). Vaikutus perheeseen P äihteiden vaikutus perheessä voi aiheuttaa lapselle turvattomuutta. Tarkkaavainen lapsi huomaa herkästi vanhemman poikkeavan käytöksen j...