Asunnottomuus ja syrjäytyminen

Koti tuo yhteenkuuluvuutta

Koti on paljon muutakin kuin paikka, jossa nukutaan. Se tuo turvaa, jatkuvuutta ja tunteen siitä, että kuuluu johonkin. Mitä tapahtuu, kun tämä kaikki katoaa? Asunnottomuus ei tarkoita ainoastaan oman kodin puuttumista, vaan se voi muuttaa ihmisen suhdetta itseensä, muihin ihmisiin ja koko yhteiskuntaan.

Asunnottomuus voi lisätä ulkopuolisuuden tunnetta

Asunnottomaksi joutuessa ulkopuolisuuden tunne voi korostua. Oman osoitteen menettäminen voi vaikeuttaa arkea ja saada ihmisen tuntemaan, ettei hänellä ole enää omaa paikkaa yhteiskunnassa. Tavalliset asiat, kuten työn hakeminen, asioiden hoitaminen ja turvallisen yöpaikan löytäminen, voivat muuttua haastaviksi. Arki voi olla jatkuvaa selviytymistä, samaan aikaan kun ympärillä olevat ihmiset elävät "normaalia" elämää. 

Ulkopuolisuuden tunne helposti lisää syrjäytymisen riskiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan heikko osallisuuden kokemus voi viitata siihen, että ihminen on syrjäytymisvaarassa tai kokee itsensä syrjäytetyksi (THL 2024). Asunnottomana tämä tunne voi korostua erityisesti silloin, kun ihminen jää ilman kotia, sosiaalisia suhteita ja yhteyttä muihin ihmisiin. Kun ei koe kuuluvansa mihinkään, yhteiskuntaan kiinnittyminen voi vaikeutua entisestään.

Häpeä voi vaikeuttaa avun hakemista

Asunnottomuuteen liittyy usein myös häpeää. Ihminen saattaa kokea epäonnistuneensa ja pelätä, että muut ihmiset arvostelevat hänen tilannettaan. Tällaiset tunteet voivat saada vetäytymään muista ihmisistä ja salaamaan oman tilanteen. Avun hakeminen voi tuntua vaikealta, vaikka tuelle olisi suuri tarve.

Tilannetta voi pahentaa se, jos apua on vaikea löytää tai palveluiden käyttäminen vaatii paljon voimavaroja. Asunnottomien yön kansalaisliikkeen mielipidekirjoituksessa tuodaan esiin, kuinka palveluiden pirstaleisuus voi johtaa siihen, että ihminen jää järjestelmän ulkopuolelle (Morottaja 2021). Tämä herättää kysymyksen siitä, kuinka paljon vastuuta voidaan asettaa ihmiselle itselleen, jos avun saaminenkin on tehty haastavaksi.

Asunnottomuus ja syrjäytyminen voivat myös vahvistaa toisiaan. Kun ihminen jää yksin, avun hakeminen voi vaikeutua. Jos apua ei saa tai sen löytäminen on hankalaa, tilanne voi entisestään heikentyä. Näin ihminen voi ajautua yhä kauemmas palveluista ja muista ihmisistä.

Jokaisella pitäisi olla paikka, johon kuulua

Asunnottomuus voi lisätä syrjäytymisen riskiä, kun yhteys muihin ihmisiin ja yhteiskuntaan heikkenee. Syrjäytymisen ehkäisemisessä onkin tärkeää, ettei ihminen jää yksin vaikeassa elämäntilanteessa. Kun ihminen saa apua asunnon löytämiseen ja arjen järjestämiseen, myös yhteiskuntaan kiinnittyminen voi helpottua. Jokaisella pitäisi olla mahdollisuus tuntea kuuluvansa johonkin, sillä syrjäytymisen ehkäiseminen alkaa siitä, ettei ketään jätetä yksin.



Lähteet: 


Morottaja, E. 2021. Asunnottomien yön toimijoiden mielipidekirjoitus: SYRJÄYTYNYT VAI SYRJÄYTETTY? Asunnottomien yö. Viitattu 27.10.2021. https://asunnottomienyo.fi/2021/10/asunnottomien-yon-toimijoiden-mielipidekirjoitus-syrjaytynyt-vai-syrjaytetty


Valtari, S, Isola, A-M, Leemann, L. 2024. Miksi osallisuuden kokemus on niin tärkeä? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. THL Blogi. Viitattu 27.10.2024. https://blogi.thl.fi/miksi-osallisuuden-kokemus-on-niin-tarkea/


Aino P

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nuorten mielenterveyden haasteet

Tuleeko nuori todella kuulluksi? Nuoruuteen kuuluu paljon muutoksia. Nuori itsenäistyy, rakentaa omaa identiteettiään ja pohtii muiden joukossa omaa paikkaansa. Samalla paineita voi tulla esimerkiksi ihmissuhteista, omasta pärjäämisestä, opiskelusta ja tulevaisuudesta. Kaikki vaikeat tunteet eivät tarkoita mielenterveyden ongelmia, mutta pitkittyessään kuormitus voi alkaa vaikuttaa arjessa selviytymiseen ja nuoren hyvinvointiin. Nuorten mielenterveyden haasteista puhutaan paljon, eikä syyttä. THL:n Kouluterveyskysely antaa tietoa nuorten hyvinvoinnista ja psyykkisestä oireilusta. Tulosten mukaan  8.-9.- luokkalaisista tytöistä  34% ja pojista 9% oli kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. 78% nuorista kuitenkin koki terveydentilansa melko tai erittäin hyväksi. Tilastojen taakse kätkeytyy kuitenkin erilaisia elämäntilanteita ja yksittäisiä nuoria. Mielenterveyteen vaikuttavat monet eri tekijät eikä nuoren pahoinvointia voida selittää vain yhdellä asialla. MIELI ...
Lue lisää

Elämää mielenterveyden ja päihteiden äärellä

Kuva
Kuva: Pixabay Tämä blogi on perustettu viiden sosionomi opiskelijan toimesta. Käsittelemme ilmiöitä sekä haasteita mielenterveyden ja päihteiden äärellä eri elämän tilanteissa. Tarkastelemme postauksissa sosiaalialalla kohdattavia hyvinvoinnin haasteita erityisesti ilmiön tai haasteen kohdanneen ihmisen osallisuuden näkökulmasta.  Kirjoitamme blogissamme eri ikäryhmien ja elämäntilanteiden kokemuksia. Maria käsittelee postauksissaan nuorten mielenterveyden haasteita, yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemuksia sekä keinoja vahvistaa nuorten osallisuutta. Oona puolestaan tarkastelee vanhemmuutta mielenterveyshaasteiden keskellä, päihteiden vaikutusta perheeseen sekä vertaistuen ja yhteisöllisyyden merkitystä vanhemmuudessa. Ainon blogipostauksien aihepiiri keskittyy asunnon merkitykseen mielenterveydelle sekä asunnottomuuden, syrjäytymisen ja päihteiden välisiin yhteyksiin. Ellen tuo esiin ikääntyneiden hyvinvointia tarkastelemalla ystävyyssuhteiden, harrastusten ja muistisairauksie...
Lue lisää

Kun pienen lapsen turva horjuu- Miten se näkyy arjessa ja osallisuudessa?

Kuva
Kiintymyssuhteet   Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen (2018 , 46 -47 ) kuvaa teoksessaan Kiintymyssuhteet elämänkaaressa, miten turvallinen kiintymyssuhde toimii lapsen sisäisenä turvaverkkona. Kun aikuinen vastaa lapsen hätään ennakoivasti ja lämpimästi, lapsi oppii luottamaan siihen, että maailma on turvallinen paikka ja apua on saatavilla.   Jos lapsen turva horjuu toistuvasti laiminlyönnin, arvaamattomuuden tai turvattomuuden takia, lapsen kehitys suuntautuu selviytymiseen. Varhaislapsuuden pitkittynyt stressitila vaikuttaa haitallisesti aivojen tunnesäätelyjärjestelmään ( Lehtola ym. 2016, 15 ). Lapsi, joka joutuu jatkuvasti olemaan varuillaan, ei kykene suuntaamaan energiaansa leikkiin tai sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Osallisuus vaikeutuu . L apsi saattaa vetäytyä ryhmästä tai reagoida tilanteisiin aggressiivisesti, mikä valitettavan usein johtaa siihen , että lapsi jää ryhmän ulkopuolelle.    Osallisuus rakentuu arjen pienissä hetkissä   Pienen lapsen ko...
Lue lisää