Harrastusten merkitys mielenterveyteen

Harrastus arjen voimavarana

Harrastukset ovat tärkeä osa hyvinvointia kaikenikäisille ihmisille, mutta niiden merkitys voi korostua erityisesti ikääntyessä. Eläkkeelle jääminen, elämäntilanteiden muutokset tai läheisten menetykset voivat muuttaa arjen sisältöä ja vähentää sosiaalisia kontakteja. Tällöin mielekäs harrastus voi tuoda päiviin rytmiä, iloa ja jotakin, mitä odottaa. Harrastuksen parissa voi tehdä itselle mieluisia asioita, oppia uutta sekä tavata muita ihmisiä. Harrastusten vaikutus mielenterveyteen ja hyvinvointiin voi olla paljon suurempi kuin usein ajatellaan. 

Liikunta vahvistaa kehoa, että mieltä

Harrastuksilla voi olla suuri merkitys myös ikääntyneiden mielenterveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Liikunta on yksi yleisimmistä harrastuksista, ja sen vaikutukset näkyvät sekä fyysisessä että psyykkisessä hyvinvoinnissa. Artikkelissa kerrotaan, että säännöllinen liikunta voi parantaa muistia, tukea parempaa unta sekä tarjota mahdollisuuksia sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen. Liikuntaryhmät, ulkoilu ja muu yhdessä toteutettava toiminta voivat lisätä osallisuuden tunnetta ja ehkäistä yksinäisyyttä. Hyvinvoinnin kannalta tärkeintä ei ole harrastuksen vaativuus vaan se, että tekeminen tuntuu itselle mielekkäältä ja tarjoaa mahdollisuuden osallistua sekä tavata muita ihmisiä (Perttilä 2023).

Tutkimus paljastaa erot miesten ja naisten liikkumisessa

Omaa tai läheisten arkea seuratessa tulee helposti miettineeksi, miltä ikäihmisten liikkuminen näyttää koko Suomen mittakaavassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön IKLI-tutkimus paljastaa muun muassa sen, miten eri tavoin miehet ja naiset hakeutuvat eri harrastusten pariin. Opetus- ja kulttuuriministeriön IKLI-tutkimuksen tulokset antavat meille arvokasta tilastotietoa siitä, miten eri tavoin esimerkiksi miehet ja naiset hakeutuvat eri harrastusten pariin. Tutkimuksen mukaan naiset löytävät tiensä miehiä useammin kunnan tarjoamiin liikuntapalveluihin, järjestöjen toimintaan tai kansalaisopiston kursseille, kun taas miehet nauttivat enemmän omatoimisesta puuhailusta omalla pihalla tai luonnossa. (UKK-instituutti 2025).

Matalalla kynnyksellä mukaan toimimaan

Mielenterveyden kannalta on ikävää, jos ihminen jää kotiin yksin ilman mieluisaa tekemistä. Sama tutkimus tuo esiin, että toimintakyvyn laskun ja taloudellisten haasteiden lisäksi jo pelkkä ikääntyminen saattaa vähentää päivittäistä liikkumista ja kotoa lähtemistä (UKK-instituutti 2025). Nämä asiat yhdessä kasvattavat riskiä yksinäisyyteen. Osallistumisesta olisi hyvä pyrkiä tekemään mahdollisimman helppoa, esteetöntä ja edullista, jotta kynnys mukaan lähtemiseen pysyisi matalana. Pienikin kohtaaminen, mukava keskustelu tai turvallinen yhteinen tekeminen voi tuoda valtavasti iloa ikäihmisen viikkoon ja vahvistaa tunnetta siitä, että hän kuuluu yhteisöön.

Pienillä arjen teoilla on merkittävä merkitys

Hienoa on huomata, miten suuri voima arjen pienillä harrastuksilla ja kohtaamisilla voi olla ikäihmisen mielenterveyteen. Kyse ei tarvitse olla suurista saavutuksista, vaan siitä tunteesta, että tulee nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään. Auttamalla ikäihmisiä mukaan harrastuksiin annamme heille mahdollisuuden nauttia arjesta ja tavata muita. Yhdessä tekeminen pitää mielen virkeänä ja ehkäisee yksinäisyyttä. Tärkeintä on, että jokainen saa tuntea olevansa tärkeä.   

Kuva: Pixabay

Lähteet:

Perttilä K. 2023. Liikunnalla energiaa arkeen. Suomen Senioriliike – arvokkaan vanhenemisen puolesta. 1/2023, 16. Viitattu 26.10.2026. https://irp.cdn-website.com/37fc52b8/files/uploaded/Seniorilehti-1_2023_per-sivu.pdf

Husu, P., Tokola, K., Vähä-Ypyä, H. & Vasankari, T. 2022. Liikuntaraportti: Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018-2022. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:33. Helsinki: Opetus ja kulttuuriministeriö. Viitattu 26.10.2026. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/suomalaisten-liikkuminen-tutkittua-tietoa/ikaihmisten-liikkuminen-suomessa/?srsltid=AYCX9vK5M1MQx_9Rfi38A-aPDRZxkD5Mae1gJcF32AAA-83KSCMCE0C8

Ellen K.