Kodin merkitys mielenterveydelle

Koti – mielenterveyden tukikohta

Kun mietin kodin merkitystä, ensimmäisenä mieleeni tulee oma kotini. Omassa kodissa saan olla rauhassa, oma itseni ja tuntea oloni turvalliseksi. Koti on paikka, jossa voin levätä, palautua arjen kuormituksesta ja kerätä voimia seuraavaan päivään. Voisin sanoa, että koti on oman elämäni tukikohta.

Kotona huolehdin myös perustarpeistani. Voin käydä suihkussa, valmistaa ruokaa, nukkua rauhassa ja ylläpitää arjen rutiineja. Turvallinen koti tarjoaa mahdollisuuden rauhoittua ja tuntea, että on olemassa paikka, johon voi aina palata. Kun asuminen on kunnossa, voimavaroja jää myös muuhun elämään.

Mitä tapahtuu, kun oma tukikohta puuttuu?

Suomessa asunnottomuus koskettaa tuhansia ihmisiä. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2025 yhteensä 4 579 yksinelävää asunnotonta. Määrä kasvoi edellisvuodesta 20 prosenttia. Pitkäaikaisasunnottomia heistä oli 1 306. (Varke 2025)

Ilman omaa asuntoa tavalliset arjen asiat muuttuvat helposti haasteiksi. Suihkussa käyminen, ruoan valmistaminen ja riittävä nukkuminen vaativat järjestelyjä, eikä seuraavasta yöpaikasta välttämättä ole varmuutta. Arki voi olla jatkuvaa selviytymistä ja seuraavan päivän suunnittelua. Epävarmuus, turvattomuus ja jatkuva stressi voivat kuormittaa mielenterveyttä merkittävästi. Kun energia kuluu perustarpeista huolehtimiseen, voimavaroja jää vähemmän omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen.

Ylen artikkelissa Aleksi kertoo, kuinka asunnottomuus oli raskasta ja vaikeutti tavallista arkea. Kun ihmisellä ei ole turvallista paikkaa levätä ja olla rauhassa, elämä voi muuttua jatkuvaksi selviytymiseksi. Tällainen epävarmuus voi kuormittaa mielenterveyttä ja vaikeuttaa tulevaisuuden suunnittelua. Oman kodin saaminen voi puolestaan tarjota vakautta ja mahdollisuuden keskittyä oman elämän rakentamiseen. (Koivuranta 2021.)

Koti tuo jatkuvuutta ja hallinnan tunnetta

Kodin merkitys mielenterveydelle liittyy myös siihen, että omassa asunnossa voi vaikuttaa omaan arkeensa. Saa päättää itse, milloin tekee mitäkin, esimerkiksi milloin syö tai nukkuu. Pieniltä tuntuvat asiat luovat arkeen jatkuvuutta ja tunnetta siitä, että oma elämä on omissa käsissä. Jos asuminen on jatkuvasti epävarmaa, ajatukset voivat keskittyä selviytymiseen ja siihen, missä voi yöpyä seuraavaksi. Tällöin tulevaisuuden suunnittelu, ihmissuhteista huolehtiminen ja omien tavoitteiden tavoittelu voivat jäädä taka-alalle. Oma koti voi tarjota pohjan, jolta on helpompi rakentaa tasapainoista elämää ja huolehtia omasta mielenterveydestä.

Koti ei ole vain katto pään päällä, vaan paikka, jossa voi tuntea olonsa turvalliseksi, levätä ja rakentaa arkeaan. Siksi asuntoa ei pitäisi nähdä ainoastaan fyysisenä tilana, vaan myös tärkeänä osana mielenterveyttä ja ihmisarvoista elämää.



Lähteet:

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus 2026. Asunnottomat 2025. Viitattu 19.10.2026. https://www.varke.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/asunnottomuus/asunnottomat-2025

Koivuranta, E. 2021. Vuokranantajan sanat tuntuivat Aleksista lottovoitolta – vuosien asunnottomuus loppui ja nyt nuorimies opettelee uudelleen elämää. Yleisradio Oy 10/2021. Viitattu 19.10.2026. https://yle.fi/a/3-12139845

Aino P

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nuorten mielenterveyden haasteet

Tuleeko nuori todella kuulluksi? Nuoruuteen kuuluu paljon muutoksia. Nuori itsenäistyy, rakentaa omaa identiteettiään ja pohtii muiden joukossa omaa paikkaansa. Samalla paineita voi tulla esimerkiksi ihmissuhteista, omasta pärjäämisestä, opiskelusta ja tulevaisuudesta. Kaikki vaikeat tunteet eivät tarkoita mielenterveyden ongelmia, mutta pitkittyessään kuormitus voi alkaa vaikuttaa arjessa selviytymiseen ja nuoren hyvinvointiin. Nuorten mielenterveyden haasteista puhutaan paljon, eikä syyttä. THL:n Kouluterveyskysely antaa tietoa nuorten hyvinvoinnista ja psyykkisestä oireilusta. Tulosten mukaan  8.-9.- luokkalaisista tytöistä  34% ja pojista 9% oli kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. 78% nuorista kuitenkin koki terveydentilansa melko tai erittäin hyväksi. Tilastojen taakse kätkeytyy kuitenkin erilaisia elämäntilanteita ja yksittäisiä nuoria. Mielenterveyteen vaikuttavat monet eri tekijät eikä nuoren pahoinvointia voida selittää vain yhdellä asialla. MIELI ...
Lue lisää

Elämää mielenterveyden ja päihteiden äärellä

Kuva
Kuva: Pixabay Tämä blogi on perustettu viiden sosionomi opiskelijan toimesta. Käsittelemme ilmiöitä sekä haasteita mielenterveyden ja päihteiden äärellä eri elämän tilanteissa. Tarkastelemme postauksissa sosiaalialalla kohdattavia hyvinvoinnin haasteita erityisesti ilmiön tai haasteen kohdanneen ihmisen osallisuuden näkökulmasta.  Kirjoitamme blogissamme eri ikäryhmien ja elämäntilanteiden kokemuksia. Maria käsittelee postauksissaan nuorten mielenterveyden haasteita, yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemuksia sekä keinoja vahvistaa nuorten osallisuutta. Oona puolestaan tarkastelee vanhemmuutta mielenterveyshaasteiden keskellä, päihteiden vaikutusta perheeseen sekä vertaistuen ja yhteisöllisyyden merkitystä vanhemmuudessa. Ainon blogipostauksien aihepiiri keskittyy asunnon merkitykseen mielenterveydelle sekä asunnottomuuden, syrjäytymisen ja päihteiden välisiin yhteyksiin. Ellen tuo esiin ikääntyneiden hyvinvointia tarkastelemalla ystävyyssuhteiden, harrastusten ja muistisairauksie...
Lue lisää

Kun pienen lapsen turva horjuu- Miten se näkyy arjessa ja osallisuudessa?

Kuva
Kiintymyssuhteet   Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen (2018 , 46 -47 ) kuvaa teoksessaan Kiintymyssuhteet elämänkaaressa, miten turvallinen kiintymyssuhde toimii lapsen sisäisenä turvaverkkona. Kun aikuinen vastaa lapsen hätään ennakoivasti ja lämpimästi, lapsi oppii luottamaan siihen, että maailma on turvallinen paikka ja apua on saatavilla.   Jos lapsen turva horjuu toistuvasti laiminlyönnin, arvaamattomuuden tai turvattomuuden takia, lapsen kehitys suuntautuu selviytymiseen. Varhaislapsuuden pitkittynyt stressitila vaikuttaa haitallisesti aivojen tunnesäätelyjärjestelmään ( Lehtola ym. 2016, 15 ). Lapsi, joka joutuu jatkuvasti olemaan varuillaan, ei kykene suuntaamaan energiaansa leikkiin tai sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Osallisuus vaikeutuu . L apsi saattaa vetäytyä ryhmästä tai reagoida tilanteisiin aggressiivisesti, mikä valitettavan usein johtaa siihen , että lapsi jää ryhmän ulkopuolelle.    Osallisuus rakentuu arjen pienissä hetkissä   Pienen lapsen ko...
Lue lisää