Nuorten mielenterveyden haasteet

Miten nuoren osallisuutta voidaan vahvistaa?

Osallisuudesta puhutaan paljon sosiaalialalla, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa nuoren arjessa? Mielestäni osallisuus tarkoittaa ennen kaikkea tunnetta siitä, että kuuluu johonkin, tulee kuulluksi ja pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä. Pelkkä mukana oleminen ei vielä tarkoita sitä, että nuori kokisi olevansa osallinen.

THL mukaan osallisuuteen kuuluu kokemus yhteisöön kuulumisesta sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään ja itselle tärkeisiin asioihin. Nuorten osallisuuden vahvistamisessa keskeistä on aito kuuleminen ja kohtaaminen.

Osallisuuden kokemuksella on tärkeä merkitys myös nuoren mielenterveydelle. Kun nuori kokee kuuluvansa joukkoon ja voivansa vaikuttaa omaan elämäänsä, se voi vahvistaa hänen hyvinvointiaan ja uskoaan omiin mahdollisuuksiinsa.

Kuuleminen ei yksin riitä

Nuorelta voidaan kysyä mielipidettä, mutta sillä ei ole paljon merkitystä, jos hänen vastauksensa ei vaikuta mihinkään. Osallisuuden kannalta olennaista on mielestäni se, että nuori huomaa omilla ajatuksillaan olevan merkitystä.

Ylen artikkelissa lastensuojelun kokemusasiantuntija Samira Nouri kertoo, miten sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus vaikuttaa nuoriin. Nuoret eivät välttämättä edes tiedä, kuka heidän asioistaan vastaa, eikä sosiaalityöntekijä välttämättä tunne nuorta riittävän hyvin. Silti työntekijä tekee nuoren elämään vaikuttavia merkittäviä päätöksiä.

Mielestäni tämä kertoo siitä, kuinka tärkeää luottamuksellisen suhteen rakentaminen on nuoren osallisuuden kannalta. Jos työntekijät vaihtuvat jatkuvasti, nuori voi joutua kertomaan samoja asioita yhä uudelleen. On myös vaikea kokea tulevansa aidosti kuulluksi, jos päätöksiä tekee ihminen, joka ei tunne omaa elämäntilannetta. Ajattelen, että nuoren osallisuuden pitäisi näkyä myös siinä, että hänelle kerrotaan ymmärrettävästi häntä koskevista päätöksistä ja annetaan mahdollisuus vaikuttaa niihin.

Osallisuus voi toteutua myös tavallisissa arjen asioissa. Nuori voi osallistua omien tavoitteidensa asettamiseen ja tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja. Työntekijän on joskus helpompaa tehdä asioita nuoren puolesta, mutta silloin nuorelle jää vähemmän mahdollisuuksia harjoitella päätöksentekoa.

Pienillä kohtaamisilla voi olla suuri merkitys

Osallisuuden vahvistaminen ei aina vaadi suuria menetelmiä. Se voi alkaa siitä, että työntekijä pysähtyy, kysyy nuoren mielipidettä ja kuuntelee vastauksen loppuun asti.

Mielestäni tärkeää on myös nuoren vahvuuksien huomaaminen. Jos nuori kuulee jatkuvasti vain siitä, missä hän tarvitsee apua, hänen voi olla vaikea nähdä omia mahdollisuuksiaan. Onnistumisen kokemukset voivat vahvistaa uskoa siihen, että omaan elämään pystyy vaikuttamaan.

Osallisuus ei tarkoita sitä, että nuoren pitäisi selviytyä kaikesta yksin. Nuori voi tarvita paljonkin tukea ja silti olla oman elämänsä aktiivinen toimija. Työntekijän tehtävänä on löytää tasapaino tuen antamisen ja nuoren oman toimijuuden vahvistamisen välillä.

Ehkä tärkeä kysymys nuoren kanssa työskennellessä onkin: ”Päätämmekö me, mikä nuorelle on parhaaksi, vai annammeko hänelle aidosti mahdollisuuden olla mukana päättämässä?”

 

Kuva: Pixabay

 

Lähteet

Leppänen, P. 2022. Samira Nouri, 23: ’’Nuoret eivät edes tiedä, kuka on oma sossu’’ – lastensuojelun kipeään kriisiin etsitään ratkaisuja Turun yliopistossa. Yle. Viitattu 18.10.2026. https://yle.fi/a/3-12473645

Lindberg, P. 2023. Lasten ja nuorten tunne yhteisöön kuulumisesta tukee hyvinvointia – lapsistrategia osallisuutta lisäämässä. THL-blogi. Viitattu 18.10.2026. https://blogi.thl.fi/lasten-ja-nuorten-tunne-yhteisoon-kuulumisesta-tukee-hyvinvointia-lapsistrategia-osallisuutta-lisaamassa/

 

Maria P.