Varhaisen tuen ja kohtaamisen merkitys

 

Lapsuus jättää jälkensä, mutta varhaislapsuudessa koettu turvattomuus ei ole lopullista.


Ihmisen psyyke ja aivot ovat erityisesti varhaisvuosina joustavia ja muovautuvia. Varhaisella tuella ja turvallisilla ihmissuhteilla voimme tarjota lapselle korjaavia kokemuksia, jotka muuttavat hänen

käsitystään itsestään ja muista ihmisistä. 

Korjaavat kokemukset ja varhainen tuki osana lapsen kehitystä 


Jari Sinkkonen (2018) ja Lea Pulkkinen (2012) painottavat molemmat teoksissaan sitä, että ihmisen kehityskulku on jatkuvasti vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Jos lapsen ensisijainen kiintymyssuhde on ollut turvaton tai perheen arjessa on kuormitustekijöitä – kuten taloudellisia vaikeuksia tai mielenterveyden haasteita –, varhaiskasvatuksen työntekijä, opettaja tai muu turvallinen aikuinen voi toimia niin sanottuna korjaavana kiintymyskohteena.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL 2023) aineistoissa muistutetaan, että perheiden tukeminen varhaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä on ratkaisevaa. Korjaava kokemus tarkoittaa käytännössä sitä, että lapsi kokee aivan uudenlaisen reaktion kuin mitä hän on tottunut odottamaan. Kun lapsi kiukuttelee, huutaa tai vetäytyy, korjaava aikuinen ei hylkää, rangaise tai hermostu, vaan pysyy tyynenä, turvallisena ja läsnä olevana. THL:n materiaaleissa ja asiantuntijapuheenvuoroissa korostetaan, että ammattilaisten rauhallinen ja oikea-aikainen kohtaaminen voi muuttaa pelon luottamukseksi. Tällaisten toistuvien turvallisten kohtaamisten kautta lapsen hermosto oppii rauhoittumaan ja hän uskaltaa vähitellen luottaa aikuisiin.  

Varhainen tuki ja matalan kynnyksen palvelut (kuten perhetyö tai varhaiskasvatuksen tarjoama tuki) toimivat sijoituksena perheiden hyvinvointiin. Kun tuen tarpeisiin vastataan ajoissa, voidaan ehkäistä raskaampia toimia, kuten lastensuojelun tarvetta, ja rakentaa kestävää luottamusta perheiden ja yhteiskunnan välille. 


Ennaltaehkäisy säästää sekä ihmistä että yhteiskuntaa 

Varhaisen tuen merkitys ulottuu pitkälle yksilön elämästä myös laajemmin koko yhteiskuntaan, sillä kyseessä on investointi, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Talouden nobelisti James J. Heckman on osoittanut, että erityisesti varhaislapsuuteen ja varhaiskasvatukseen suunnatut varat tuottavat merkittävää arvoa, ja tuottoaste on sitä korkeampi, mitä varhaisemmin tukea tarjotaan. 

Koska lapsen aivot ja hermosto kehittyvät poikkeuksellisen nopeasti elämän ensimmäisten vuosien aikana, myös varhaisvaiheissa koetut haitalliset kuormitustekijät voivat heikentää valmiuksia saavuttaa kehityksellinen potentiaali. Eriarvoisuus ja haasteet voivat juurtua ihmiseen varhain, minkä vuoksi myös yhteiskunnan toimien on suuntauduttava ylöspäin. Eli kohti ennaltaehkäisevää tukea ja perheiden matalan kynnyksen palveluita ennen kuin haasteet syvenevät. Panostamalla varhaisiin interventioihin ja lasten turvalliseen arkeen vähennetään inhimillisen kärsimyksen lisäksi myös yhteiskunnalle koituvia pitkäaikaisia kustannuksia. 


Henna L.

 

Lähteet: 

  • Pulkkinen, L. (2012). Lapsen hyvinvointi alkaa kodista. PS-kustannus. 

  • Sinkkonen, J. (2018). Kiintymyssuhteet elämänkaaressa. Duodecim. 



Kommentit

  1. Pidin blogikirjoituksestasi, koska siinä tuotiin selkeästi esille varhaisen tuen merkitys lapsen kasvun ja kehityksen kannalta. Erityisen tärkeänä pidin ajatusta siitä, että lapsen varhaiset kokemukset eivät määritä lopullisesti hänen tulevaisuuttaan, vaan turvalliset ihmissuhteet ja oikea-aikainen tuki voivat tarjota korjaavia kokemuksia ja vahvistaa lapsen hyvinvointia.
    Kirjoitus herätti pohtimaan turvallisen aikuisen merkitystä lapsen elämässä. Mielestäni on tärkeää, että lapsella on ainakin yksi luotettava aikuinen, johon hän voi tukeutua haastavissakin tilanteissa. Varhaiskasvatuksen työntekijät, opettajat ja muut ammattilaiset voivat olla merkittävässä roolissa silloin, kun perheessä on kuormittavia elämäntilanteita. Jo pelkkä kuulluksi tuleminen ja turvallinen kohtaaminen voivat lisätä lapsen luottamusta aikuisiin ja vahvistaa hänen itsetuntoaan.
    Työskentelen itse lastensuojelussa, ja tunnistan kirjoituksessa esiin tuodut asiat myös käytännön työstä. Monesti huomaa, kuinka tärkeää on kohdata lapsi rauhallisesti, arvostavasti ja hänen tarpeitaan kuunnellen. Lapselle merkitykselliset kohtaamiset voivat auttaa rakentamaan turvallisuuden tunnetta sekä vahvistaa kokemusta siitä, että hän on tärkeä ja arvokas.
    Pidin myös siitä, että nostit esille ennaltaehkäisevän työn merkityksen yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Varhaiseen tukeen panostaminen ei ainoastaan vähennä myöhempien palveluiden tarvetta, vaan ennen kaikkea ehkäisee inhimillistä kärsimystä. Kun perheet saavat apua ajoissa, voidaan ehkäistä ongelmien kasautumista ja tukea lasten tervettä kehitystä.
    Kokonaisuudessaan blogi oli hyvin kirjoitettu ja ajatuksia herättävä. Se muistuttaa siitä, että pienilläkin kohtaamisilla voi olla suuri vaikutus lapsen elämään, ja että varhainen tuki on yksi tärkeimmistä keinoista edistää lasten ja perheiden hyvinvointia.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nuorten mielenterveyden haasteet

Elämää mielenterveyden ja päihteiden äärellä

Kun pienen lapsen turva horjuu- Miten se näkyy arjessa ja osallisuudessa?