Vertaistuen tärkeys – mielenterveys ja päihde ongelmainen vanhempi


Vanhemman ja perheen tuki

Vanhemman sairaus tai ongelmallinen päihteiden käyttö vaikuttaa aina koko perheeseen. Haasteiden kanssa kamppaileva vanhempi tarvitsee erityisesti hoitoa ja tukea. Sairastuneen vanhemman perhe tarvitsee myös yhtä lailla tukea. Sairaus koskettaa perheen lisäksi muita läheisiä muun muassa sairastuneen vanhempia, isovanhempia, sisaruksia ja ystäviäkin. Mielenterveys- päihdeongelmainen vanhempi ja tilanteeseen joutuneet läheiset tarvitsevat ymmärrystä eikä arvostelua tai syyllistämistä. Kun, oma mieli ei jaksa, sairastunut vanhempi voi yrittää selviytyä omineen leimatuksi tulemisen ja lapsen menettämisen pelossa. Vanhemman tulisi ymmärtää, että tuen tarve ei ole merkki heikkoudesta vaan päinvastoin. Se on merkki siitä, että sairastunut vanhempi kantaa vastuun siitä, että perhe pääsisi rakentamaan parempaa arkea. Sairastuneen läheisillä on 50 % riski sairastua masennukseen kuormittavan perhe tilanteen vuoksi. (Reinikainen 2025). Siksi olisikin tärkeää, että sairastunut vanhempi pääsisi ammattiavun piiriin, jotta muulle perheelle voisi tarjota myös ennaltaehkäisevää tukea. 

Vertaistuen merkitys

Suomessa toimii monia erilaisia vertaistukiryhmiä haasteiden kanssa kamppaileville sekä heidän läheisilleen. Ryhmistä saa tukea arkeen, ihmissuhteisiin ja tunteiden käsittelyyn. Kokemusten jakaminen ja hyväksytyksi tuleminen voi vahvistaa itsetuntoa ja lisätä voimavaroja. 
Perhe ja sairastunut vanhempi tarvitsee ympärilleen sellaisia ihmisiä, jotka auttavat löytämään toivon, voimavaroja sekä rajoja perheen tilanteeseen (A-klinikkasäätiö 2026). Esimerkkinä FInFamin paikallisyhdistykset järjestävät vertaistuki toimintaa. Turvallisen ilmapiirin omaavissa tapaamisissa vanhemmat voivat puhua huolista ja häpeästä ja saavat toisiltaan vertaistukea. Toisen sanat ja ymmärrys tilanteesta omasta kokemuksesta voi avata oven toivolle ja muutokselle (Reinikainen 2025.). Vertaistuki vahvistaa myös vanhemman voimavaroja ja itsetuntemusta. Omien kokemusten jakaminen voi auttaa sekä tuen vastaanottajaa että sen antajaa. On kuitenkin tärkeää muistaa, ettei vertaistuki korvaa ammatillista apua, vaan täydentää sitä. Jokaisella vanhemmalla on oikeus tulla kohdatuksi arvostavasti ja saada tukea omaan tilanteeseensa (Salovuori 2024).

Vertaistuki päihdekuntouksessa

Vertaistuki on tärkeä osa päihdekuntoutusta. Samankaltaisia kokemuksia jakavat ihmiset voivat tarjota toisilleen ymmärrystä, kannustusta ja käytännön neuvoja. Kokemusten jakaminen vähentää häpeää ja yksinäisyyttä sekä vahvistaa uskoa toipumiseen. Myös perheenjäsenet hyötyvät vertaistuesta, sillä päihdeongelma vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin. Vertaistuki täydentää ammatillista apua ja auttaa sekä vanhempaa että läheisiä löytämään voimavaroja arkeen (Kostamokoti 2025).

O.K

Lähteet:
Reinikainen, P. 2025. Vanhemmuuden tukeminen – apua myös silloin, kun vanhempi oireilee. FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Viitattu 2.11.2026. https://www.finfamiep.fi/ajankohtaista/vanhemmuuden-tukeminen-apua-myos-silloin-kun-vanhempi-oireilee/
Salovuori, S. 2024. Vertaistuki antaa toivoa, ymmärrystä ja rohkaisua. FinFami Uusimaa. Viitattu 2.11.2026. https://www.finfamiuusimaa.fi/ajankohtaista/vertaistuki-antaa-toivoa-ymmarrysta-ja-rohkaisua/
A-klinikkasäätiö. 2026. Vertaistukiryhmiä ja tukihenkilötoimintaa. Päihdelinkki. Viitattu 2.11.2026. https://paihdelinkki.fi/mista-apua/vertaistukiryhmat/ 
Kostamokoti. 2025. Miten vertaistuki auttaa päihdekuntoutuksessa? Viitattu 2.11.2026. https://www.kostamokoti.fi/2025/10/20/miten-vertaistuki-auttaa-paihdekuntoutuksessa/

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nuorten mielenterveyden haasteet

Tuleeko nuori todella kuulluksi? Nuoruuteen kuuluu paljon muutoksia. Nuori itsenäistyy, rakentaa omaa identiteettiään ja pohtii muiden joukossa omaa paikkaansa. Samalla paineita voi tulla esimerkiksi ihmissuhteista, omasta pärjäämisestä, opiskelusta ja tulevaisuudesta. Kaikki vaikeat tunteet eivät tarkoita mielenterveyden ongelmia, mutta pitkittyessään kuormitus voi alkaa vaikuttaa arjessa selviytymiseen ja nuoren hyvinvointiin. Nuorten mielenterveyden haasteista puhutaan paljon, eikä syyttä. THL:n Kouluterveyskysely antaa tietoa nuorten hyvinvoinnista ja psyykkisestä oireilusta. Tulosten mukaan  8.-9.- luokkalaisista tytöistä  34% ja pojista 9% oli kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. 78% nuorista kuitenkin koki terveydentilansa melko tai erittäin hyväksi. Tilastojen taakse kätkeytyy kuitenkin erilaisia elämäntilanteita ja yksittäisiä nuoria. Mielenterveyteen vaikuttavat monet eri tekijät eikä nuoren pahoinvointia voida selittää vain yhdellä asialla. MIELI ...
Lue lisää

Elämää mielenterveyden ja päihteiden äärellä

Kuva
Kuva: Pixabay Tämä blogi on perustettu viiden sosionomi opiskelijan toimesta. Käsittelemme ilmiöitä sekä haasteita mielenterveyden ja päihteiden äärellä eri elämän tilanteissa. Tarkastelemme postauksissa sosiaalialalla kohdattavia hyvinvoinnin haasteita erityisesti ilmiön tai haasteen kohdanneen ihmisen osallisuuden näkökulmasta.  Kirjoitamme blogissamme eri ikäryhmien ja elämäntilanteiden kokemuksia. Maria käsittelee postauksissaan nuorten mielenterveyden haasteita, yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemuksia sekä keinoja vahvistaa nuorten osallisuutta. Oona puolestaan tarkastelee vanhemmuutta mielenterveyshaasteiden keskellä, päihteiden vaikutusta perheeseen sekä vertaistuen ja yhteisöllisyyden merkitystä vanhemmuudessa. Ainon blogipostauksien aihepiiri keskittyy asunnon merkitykseen mielenterveydelle sekä asunnottomuuden, syrjäytymisen ja päihteiden välisiin yhteyksiin. Ellen tuo esiin ikääntyneiden hyvinvointia tarkastelemalla ystävyyssuhteiden, harrastusten ja muistisairauksie...
Lue lisää

Kun pienen lapsen turva horjuu- Miten se näkyy arjessa ja osallisuudessa?

Kuva
Kiintymyssuhteet   Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen (2018 , 46 -47 ) kuvaa teoksessaan Kiintymyssuhteet elämänkaaressa, miten turvallinen kiintymyssuhde toimii lapsen sisäisenä turvaverkkona. Kun aikuinen vastaa lapsen hätään ennakoivasti ja lämpimästi, lapsi oppii luottamaan siihen, että maailma on turvallinen paikka ja apua on saatavilla.   Jos lapsen turva horjuu toistuvasti laiminlyönnin, arvaamattomuuden tai turvattomuuden takia, lapsen kehitys suuntautuu selviytymiseen. Varhaislapsuuden pitkittynyt stressitila vaikuttaa haitallisesti aivojen tunnesäätelyjärjestelmään ( Lehtola ym. 2016, 15 ). Lapsi, joka joutuu jatkuvasti olemaan varuillaan, ei kykene suuntaamaan energiaansa leikkiin tai sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Osallisuus vaikeutuu . L apsi saattaa vetäytyä ryhmästä tai reagoida tilanteisiin aggressiivisesti, mikä valitettavan usein johtaa siihen , että lapsi jää ryhmän ulkopuolelle.    Osallisuus rakentuu arjen pienissä hetkissä   Pienen lapsen ko...
Lue lisää